European Accessibility Act (EAA) ja WordPress: mitä tehdä nyt, kun saavutettavuus on lakisääteistä

European Accessibility Act (EAA) ei ole enää ”tulossa joskus” -tyyppinen vaade, vaan voimassa oleva lainsäädäntö. 28.6.2025 alkaen EU:n kuluttajille tuotteita tai palveluja tarjoavien yritysten verkkosivustojen ja digitaalisten palvelujen pitää olla saavutettavia.

WordPress-ekosysteemissä tämä osuu suoraan hermoon: suuri osa EU-yleisölle suunnatuista sivustoista on WordPressillä tehtyjä, ja saavutettavuus syntyy aina kokonaisuudesta (teema + lisäosat + sisältö + toteutustapa). Tämän takia kysymys ei ole enää siitä, tarvitseeko tehdä jotain, vaan siitä, miten saat saavutettavuuden osaksi tekemistäsi nyt, kun sitä edellytetään.

Alla on käytännönläheinen koonti siitä, miten EAA:n aikataulu ja siirtymät toimivat, mitä tapahtuu jos sivusto ei täytä vaatimuksia, ja viisi konkreettista askelta, joilla WordPress-sivuston omistaja pääsee liikkeelle heti.

Aikataulu ja siirtymäajat: mitä ”deadline meni jo” käytännössä tarkoittaa?

EAA on voimassa, mutta se ei toimi pelkkänä on/off-kytkimenä. Lainsäädäntö rakentuu vaiheittain siten, että uudet palvelut ja tuotteet ovat eri asemassa kuin jo olemassa olleet palvelut.

Uudet tuotteet ja palvelut: saavutettavuus vaaditaan heti julkaisussa

Jos julkaiset uuden tuotteen tai palvelun 28.6.2025 jälkeen, sen tulee olla saavutettava heti käyttöön otettaessa.

• Julkaiset uuden verkkokaupan lokakuussa? Sen pitää täyttää saavutettavuusvaatimukset välittömästi.
• Toimitat uuden WordPress-lisäosan marraskuussa? Sen oletetaan olevan saavutettava suoraan paketista (”out of the box”).

Uusille julkaisuille ei ole siirtymäaikaa. Tämä on iso muutos tekemisen tapaan: saavutettavuus pitää ottaa mukaan jo suunnitteluun, designiin ja kehitykseen – samalla vakavuudella kuin tietoturva ja mobiiliresponsiivisuus, ei jälkikäteen siivottavana listana.

Olemassa olevat palvelut: siirtymäaika 28.6.2030 asti (mutta älä tulkitse sitä ”vapaalipuksi”)

Jos palvelu oli käytössä ennen 28.6.2025, EAA antaa siirtymäajan, jonka aikana palvelu pitää saattaa täyteen vaatimustenmukaisuuteen viimeistään 28.6.2030.

Tätä kutsutaan usein arjessa ”armoajaksi”, mutta se on harhaanjohtavaa. Ajatus ei ole, että mitään ei tarvitse tehdä ennen vuotta 2030, vaan että sinulla on ikkuna edetä hallitusti ja osoittaa jatkuvaa, vilpitöntä kehitystä.

Mitä siirtymäaika tarkoittaa käytännössä?

1. Odotteleminen tekee sinusta heikommassa asemassa olevan. Saavutettavat sivustot tavoittavat enemmän käyttäjiä, tukevat paremmin hakukonenäkyvyyttä ja lisäävät luottamusta brändiin. Jos jätät työn viime tippaan, menetät vuosien hyödyt.
2. Valitukset voivat käynnistää prosessin jo ennen 2030:aa. Jos esimerkiksi vuonna 2026 vammainen käyttäjä tekee ilmoituksen siitä, ettei pysty ostamaan, käyttämään palvelua tai löytämään tietoa sivustoltasi, viranomainen ei odota vuoteen 2030. Tutkinta voi alkaa, ja silloin olennaista on pystyä osoittamaan selkeä suunnitelma, dokumentoitu edistyminen ja sitoutuminen saavutettavuuteen. Jos et tee mitään, olet aidosti altavastaajana.
3. Isot muutokset voivat nollata siirtymäajan. Siirtymäaika ei tyypillisesti sovellu tilanteissa, joissa teet olemassa olevaan palveluun ”olennaisia muutoksia” (substantial modifications). Rajanveto voi olla harmaa alue, mutta esimerkiksi täydellinen uudelleensuunnittelu, merkittävä verkkokauppauudistus tai suuri toiminnallisuuden muutos voi näyttäytyä uuden palvelun syntynä. Tällöin täysi vaatimustenmukaisuus voi olla edellytys välittömästi – ei vasta 2030.

Käytännön johtopäätös: 2030 on viimeinen mahdollinen takaraja, ei aloittamisen hetki. Odotus on, että etenet johdonmukaisesti ja hyvässä uskossa jo nyt.

Mitä tapahtuu, jos sivusto ei ole vaatimustenmukainen?

Koska EAA on voimassa, sen ohittaminen ei ole riskitöntä. Valvonta ja käytännöt vaihtelevat EU-maittain, mutta etenemismalli on yleensä sama: järjestelmä on strukturoitu ja usein kuluttajalähtöinen, ja sen tarkoitus on ohjata yrityksiä kohti vaatimustenmukaisuutta.

Miten puutteet yleensä tulevat esiin?

Tyypillisesti sivusto päätyy tarkasteluun kahta kautta:

1. Kuluttajavalitus. Yleisin käynnistäjä on tilanne, jossa vammainen käyttäjä ei pysty ostamaan, käyttämään palvelua tai löytämään olennaista tietoa. EAA tarjoaa selkeän laillisen polun tehdä ilmoitus oman maansa nimetylle viranomaiselle.
2. Markkinavalvonta. Viranomaiset tekevät myös oma-aloitteisia tarkastuksia, erityisesti toimialoilla, joilla vaikutus on suuri (esim. verkkokauppa, pankkipalvelut, matkailu). Sivusto voi nousta esiin rutiiniauditoinnissa.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

EAA:n ideana ei ole lähettää ensimmäisenä lasku sakosta, vaan saada palvelu saavutettavaksi. Jos sivusto liputetaan, prosessi etenee yleensä vaiheittain:

1. Ilmoitus vaatimustenvastaisuudesta. Ensimmäinen askel on lähes aina virallinen huomautus. Kansallinen viranomainen ottaa yhteyttä, kertoo havaitut saavutettavuusongelmat ja täsmentää, mitä EAA:n kohtia sivusto rikkoo.
2. Määräaika korjata. Huomautuksen yhteydessä annetaan kohtuullinen määräaika puutteiden korjaamiseen. Tämä ei ole viiden vuoden siirtymäaika, vaan lyhyempi ja tarkempi aikaraja nimenomaan tunnistettujen ongelmien korjaamiseen. Kesto riippuu usein ongelmien laajuudesta.
3. Eskalointi. Jos varoitus sivuutetaan eikä muutoksia tehdä annetussa ajassa, seuraamukset alkavat realisoitua.

Mahdolliset seuraamukset

EAA edellyttää seuraamusten olevan ”tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia” (effective, proportionate, and dissuasive). Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• Merkittävät sakot. Tyypillisin seuraamus. Summat voivat vaihdella suuresti maasta toiseen: muutamista tuhansista euroista aina osuuteen vuosittaisesta liikevaihdosta. Pienelle toimijalle pienikin sakko voi olla iso isku, ja suuremmille yrityksille summat voivat kasvaa massiivisiksi.
• Palvelun tarjoamisen kielto tai rajoitus. Vakavammissa tapauksissa viranomainen voi määrätä lopettamaan palvelun tarjoamisen kuluttajille kyseisessä maassa, kunnes vaatimukset täyttyvät. Verkkoliiketoiminnalle blokki yhdessä EU-maassa voi olla erittäin vahingollinen.
• Tuotteen poistaminen markkinalta. Jos myyt digitaalista tuotetta (esimerkiksi WordPress-lisäosaa), joka todetaan vaatimustenvastaiseksi, voit joutua vetämään sen pois markkinalta.
• Henkilökohtainen ja rikosoikeudellinen vastuu. Joissain jäsenvaltioissa ja tietyissä toistuvissa tai vakavissa rikkomuksissa voi syntyä vaikutuksia yhtiön johdon henkilökohtaiseen vastuuseen. Tämä on harvinaisempaa, mutta kertoo siitä, että asiaa käsitellään vakavana.

Lakiseuramusten lisäksi: maine- ja luottamusriskit

Viralliset seuraamukset ovat kovia, mutta yhtä lailla mainehaitta voi olla pitkäkestoinen. Jos palvelu nimetään julkisesti saavuttamattomaksi, luottamus murenee nopeasti ja korjaaminen voi viedä vuosia. Nykyisessä markkinassa poissulkeva käyttökokemus ei ole vain compliance-ongelma, vaan suoraan huonoa liiketoimintaa.

Miksi WordPress-sivuston omistajien, toimistojen ja lisäosakehittäjien pitää reagoida?

EAA on laaja säädös, mutta WordPress-maailmassa vaikutukset ovat käytännössä välittömät. Vastuu ei ”katoa” siksi, että käytät suosittua teemaa tai page builderia – saavutettavuus toteutuu vasta kokonaisuutena.

WordPress-sivuston omistajalle

Jos palvelet EU-käyttäjiä, vaatimustenmukaisuus ei ole enää valinnainen ominaisuus. Tämä koskee tilanteita, joissa myyt tuotteita, tarjoat palveluja tai muuten kohdennat sisältöä EU-yleisölle.

• Vastuu on sinulla. Mahdolliset sanktiot kohdistuvat yritykseesi, eivät käyttämääsi työkalupinoon.
• Koko asiakaspolku ratkaisee. Ei riitä, että etusivu näyttää hyvältä. Saavutettavuuden on toimittava läpi koko matkan: tuotesivut, yhteydenottolomakkeet, checkout, kirjautuminen, tuki ja kaikki muut kosketuspisteet.
• Kolmannen osapuolen työkalut lasketaan mukaan. Varauslisäosa, WooCommerce-laajennus, lomakebuilder… jos ne tuovat esteitä sivustollesi, vastaat siitä. Teemojen ja lisäosien valinnassa tarvitaan nyt selkeästi enemmän kurinalaisuutta.

Saavutettavuus on liiketoiminnan perusvaade – ei lisäominaisuus, jonka voi ohittaa.

Toimistoille ja freelancereille

Web-ammattilaisena roolisi korostuu: asiakkaat odottavat paitsi näyttäviä ja toimivia sivustoja myös vaatimustenmukaisia toimituksia. Tämä on samalla mahdollisuus erottautua.

• Suojaa asiakasta. Moni asiakas ei tunne EAA:n yksityiskohtia tai teknisiä vaatimuksia. Kun tuot saavutettavuuden osaksi toimitusta, suojaat asiakkaan liiketoimintaa ja omaa uskottavuuttasi.
• Erotu kilpailussa. Toimistot, joilla on näytettävää saavutettavuusosaamista, ovat vahvoilla kilpailutuksissa.
• Päivitä työskentelytapa. Saavutettavuuden pitää kuulua designiin, kehitykseen ja QA:han: teemavalinnat, lisäosien arviointi, testaus ja regressiotarkastukset.

Käytännössä EAA pakottaa nostamaan rimaa – ja tekee saavutettavuudesta palveluvalikoiman aidon kilpailutekijän.

Teema- ja lisäosakehittäjille

Teemat ja lisäosat ovat WordPressissä keskiössä, joten niiden tuottama HTML, komponentit ja käyttöliittymä vaikuttavat suoraan siihen, voiko loppusivusto täyttää vaatimukset.

• Olet osa vaatimustenmukaisuuden ketjua. Jos lisäosa tuottaa epäsaavutettavia elementtejä (esim. labelittomia lomakekenttiä tai sliderin, jota ei voi käyttää näppäimistöllä), siirrät riskin käyttäjiesi syliin.
• Kysyntä muuttuu. Toimistot ja sivuston omistajat etsivät aktiivisesti saavutettavuusvalmiita työkaluja. Vaatimustenmukaisuuden dokumentointi (esim. Accessibility Conformance Report) alkaa toimia myyntivalttina.
• Riski tulla hylätyksi kasvaa. Tuotteet, jotka estävät compliancea, jäävät pois uusista projekteista. Saavutettavuus ei ole enää ”nice to have”, vaan pitkän aikavälin adoptioon vaikuttava tekijä.

WordPress-kehittäjille EAA ei ole taakka vaan markkinamahdollisuus. Ne tekijät, jotka rakentavat saavutettavuuden tuotteidensa ytimeen, eivät ainoastaan täytä vaatimuksia – heistä tulee oletusvalinta uudelle sukupolvelle, jolle inklusiivisuus on neuvottelematon lähtökohta.

Itamar Haim

Viisi käytännön askelta WordPress-sivuston omistajalle (aloita näillä nyt)

Toimintaa vaaditaan, mutta tekemisen ei tarvitse olla kaoottista. Saavutettavuus paranee nopeasti, kun etenet järjestelmällisesti. Alla viisi askelta, jotka ovat käytännössä hyödyllisiä lähes jokaiselle WordPress-sivustolle.

1) Tee saavutettavuusauditointi (automaattinen + manuaalinen)

Et voi korjata sitä, mitä et näe. Ensimmäinen vaihe on saada realistinen kuva nykytilasta. Hyvä auditointi on yhdistelmä automaattista skannausta ja manuaalista testausta.

Automaattiset skannaukset

Automaattiset työkalut ovat hyviä löytämään yleisiä, koodipohjaisia puutteita nopeasti: liian matala kontrasti, puuttuvat alt-tekstit, lomakekentät ilman oikeita labeleita jne. Työkaluja on sekä selaimen laajennuksina että WordPress-lisäosina.

WordPress-ympäristössä yksi esimerkki on Elementorin Ally-tuoteperheen Accessibility Assistant, joka integroituu työnkulkuun ja skannaa sivuja WCAG 2.1 AA -tason vasten (WCAG = Web Content Accessibility Guidelines, käytännössä se tekninen standardi, johon EAA:n saavutettavuusvaatimukset nojaavat). Tulos on raportti havaituista rikkomuksista.

Manuaalinen testaus

Automaatiolla ei saa selville, onko käyttökokemus oikeasti järkevä. Manuaalitestauksella löydät usein juuri ne asiat, jotka rikkovat polun oikeassa elämässä. Helppo aloituschecklist:

• Näppäimistönavigointi: pääsetkö koko sivuston läpi pelkällä Tab-näppäimellä? Pääsetkö jokaiseen linkkiin, painikkeeseen ja lomakekenttään? Näkyykö fokus selvästi, jotta tiedät missä olet?
• Ruudunlukijatestaus: testaa esimerkiksi NVDA (Windows), VoiceOver (Mac) tai TalkBack (Android). Onko sisältö ymmärrettävää ääneen luettuna? Kuvaillaanko kuvat oikein? Ovatko linkit ja painikkeet nimetty selkeästi?
• Sisällön tarkistus: onko otsikkorakenne looginen (H1, sitten H2, sitten H3)? Onko linkkiteksti kuvaavaa (esim. ”Lue saavutettavuusseloste” eikä ”Klikkaa tästä”)? Onko sisältö kirjoitettu selkeällä kielellä?

Tavoite ei ole täydellisyys ensimmäisellä kierroksella, vaan priorisoitu tehtävälista, jonka avulla korjaat ensin vaikuttavimmat ongelmat.

2) Korjaa ensin suurimman vaikutuksen ongelmat

Kaikkea ei tarvitse (eikä yleensä kannata) yrittää korjata kerralla. Aloita asioista, jotka vaikuttavat eniten käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.

Korkean vaikutuksen kohteita ovat tyypillisesti:

• Puuttuvat alt-tekstit informatiivisista kuvista: jos kuva välittää olennaista tietoa, sillä pitää olla kuvaava vaihtoehtoinen teksti ruudunlukijaa varten. Tämä on yksi helpoimpia ja tärkeimpiä korjauksia.
• Liian matala värikontrasti: heikko kontrasti on este monille heikkonäköisille. Käytä kontrastintarkistinta ja varmista vähintään 4.5:1 -kontrastisuhde tekstille.
• Epämääräiset linkkitekstit: korjaa ”klikkaa tästä”, ”lue lisää”, ”learn more” -tyyppiset linkit. Linkkitekstin itsensä pitää kertoa, mihin ollaan menossa.
• Puuttuvat lomakelabelit: jokaisella kentällä yhteydenottolomakkeissa, kirjautumisessa ja kassalla pitää olla oikein liitetty label. Ilman tätä ruudunlukija ei välttämättä kerro käyttäjälle, mitä kenttään kuuluu syöttää.
• Näppäimistökäytettävyys: varmista, että kaikki interaktiiviset elementit ovat tavoitettavissa ja käytettävissä näppäimistöllä.

Nämä ”nopeat voitot” parantavat kokemusta välittömästi suurimmalle osalle käyttäjistä ja tekevät usein myös käyttöliittymästä selkeämmän kaikille.

3) Julkaise saavutettavuusseloste (accessibility statement)

Saavutettavuusseloste on julkinen sivu, joka kertoo sitoutumisestasi saavutettavuuteen. Se on myös EAA:n kannalta keskeinen vaatimus. Selosteen kannattaa olla helposti löydettävä (yleensä footerissa), ja siinä on hyvä olla vähintään:

• lausuma sitoutumisesta saavutettavuuteen
• mihin vaatimustasoon tähtäät (esim. WCAG 2.1 Level AA)
• tiedossa olevat saavutettavuusongelmat, joita olet korjaamassa
• yhteystiedot, joihin käyttäjä voi ilmoittaa havaitsemastaan ongelmasta

Seloste tekee kaksi asiaa kerralla: se on läpinäkyvyyden ja ”good faith” -toiminnan signaali sekä käyttäjille että viranomaisille, ja se avaa palautekanavan, jonka kautta saat suoraa tietoa todellisista esteistä.

4) Arvioi teema ja lisäosat (myös jo käytössä olevat)

WordPressissä teema ja lisäosat muovaavat saavutettavuuden perustan. Siksi niitä pitää arvioida tietoisesti – ei vain ominaisuuslistan perusteella.

Teemat

Lähtökohtaisesti kannattaa valita ”accessibility-ready” -teema, jossa on semanttinen HTML-rakenne, järkevä otsikkohierarkia ja tuki näppäimistönavigoinnille. Jos nykyinen teema tuottaa isoja saavutettavuusongelmia, teeman vaihtaminen voi olla kustannustehokkain tapa päästä eteenpäin.

Uudet lisäosat

Ennen uuden lisäosan asentamista käy dokumentaatio läpi ja etsi suoria mainintoja saavutettavuudesta. Tarvittaessa kysy kehittäjältä heidän suhtautumisestaan WCAG-vaatimuksiin. Ole varovainen lisäosien kanssa, jotka nojaavat vahvasti pelkkään visuaaliseen vuorovaikutukseen (esim. sliderit tai pop-upit), jos niitä ei voi käyttää näppäimistöllä.

Nykyiset lisäosat

Tee katselmus myös jo asennetuista lisäosista: tuovatko ne esteitä? Esimerkiksi:

• tuottaako somejakolisäosa painikkeita, joita ei voi käyttää näppäimistöllä?
• tuottaako lomakebuilder labelittomia kenttiä?

Käytännössä sinun pitää olla kriittinen WordPress-työkalujen ”kuluttaja”. Saavutettavien tuotteiden valinta on olennainen osa vaatimustenmukaisuuden ylläpitoa.

5) Seuraa ja ylläpidä jatkuvasti

Saavutettavuus ei ole kertaprojekti. Jokainen uusi blogipostaus, uusi tuotesivu ja jokainen lisäosapäivitys voi tuoda uusia ongelmia – usein huomaamatta.

Tee saavutettavuudesta osa normaalia ylläpitotyötä:

• Sisällöntuotannon checklist: kaikilla, jotka julkaisevat sisältöä, pitäisi olla yksinkertainen lista (onko kuvissa alt-teksti, onko otsikkorakenne oikein, ovatko linkit kuvaavia).
• Säännölliset skannaukset: ajasta automaattinen tarkistus esimerkiksi kuukausittain tai kvartaaleittain, jotta uudet puutteet löytyvät nopeasti.
• Tarjoa käyttäjälle käyttöliittymätyökaluja: front-endin käytettävyyswidget (esim. tekstikoon, kontrastin tai linkkien korostuksen säätö) voi helpottaa käyttäjän kokemusta ja tekee sitoutumisen näkyväksi.

Kun saavutettavuus on rutiinia, siirryt reaktiivisesta ”korjataan kun joku huomaa” -tilasta proaktiiviseen ”estetään ongelmien synty” -malliin. Se on ainoa tapa pitää vaatimustenmukaisuus kestävänä pitkällä aikavälillä.

Yhteenveto: EAA on tätä päivää – ja siksi sillä on merkitystä

EAA on muuttanut WordPress-sivustojen suunnittelun, ylläpidon ja laajentamisen pelisääntöjä. Painopiste ei ole enää teoreettisissa sakoissa tai kaukaisissa aikatauluissa, vaan siinä, että sivusto auditoidaan, tärkeimmät puutteet korjataan, saavutettavuusseloste julkaistaan ja saavutettavuus tuodaan osaksi päivittäistä tekemistä.

Vaatimustenmukaisuus on lakisääteinen tarve, mutta hyödyt eivät jää complianceen: saavutettavuus parantaa kattavuutta, käytettävyyttä, usein myös hakukonenäkyvyyttä ja brändiluottamusta. Inklusiivinen käyttökokemus on sekä oikein että järkevää liiketoimintaa.

Keskeiset nostot

• EAA on voimassa: 28.6.2025 lähtien saavutettavuus on pakollista EU-kuluttajia palveleville sivustoille ja palveluille.
• Välitön vs. vaiheistettu toteutus: uudet palvelut ovat saavutettavia heti julkaisussa; olemassa olevilla on aikaa 2030 asti, mutta edistymistä pitää pystyä osoittamaan.
• Valvonnassa on hampaat: yleensä varoitus ensin, mutta sen jälkeen mahdollisia ovat sakot, rajoitukset tai tuotteen vetäminen markkinalta.
• Vastuu jakautuu, ei katoa: sivuston omistaja, toimisto/freelancer ja lisäosakehittäjä ovat kaikki osa ketjua.
• Konkreettinen eteneminen on mahdollista: auditointi, korkean vaikutuksen korjaukset, saavutettavuusseloste, työkalujen arviointi ja jatkuva seuranta.
• Saavutettavuus on kilpailuetu: parempi käytettävyys, laajempi yleisö, parempi luottamus ja usein myös parempi löydettävyys.

FAQ: käytännön kysymyksiä EAA:sta ja WordPressistä

1. Koskeeko EAA pientä yritysblogia, jos en myy mitään?

Riippuu toimintamallista. EAA kohdistuu EU-kuluttajille tarjottuihin tuotteisiin ja palveluihin. Jos blogi on puhdas harraste eikä tarjoa palveluita, se on todennäköisesti soveltamisalan ulkopuolella. Jos blogi on osa liiketoimintaa (esim. konsultin markkinointikanava) ja palvelet tai kohdennat EU-asiakkaille, silloin se todennäköisesti kuuluu vaatimusten piiriin. Olennaista on toiminnan kaupallinen luonne.

2. Mikä ero on EAA:lla ja WCAG:lla?

EAA on laki ja WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on tekninen standardi, jota käytetään lain täyttämiseen. EAA määrää, että palvelujen pitää olla saavutettavia, ja viittaa teknisiin vaatimuksiin – käytännössä WCAG 2.1 Level AA toimii yleisenä vertailutasona sille, miten saavutettavuus toteutetaan. EAA:n noudattaminen tarkoittaa käytännössä WCAG-vaatimusten täyttämistä.

3. Voiko yksi lisäosa tehdä koko WordPress-sivustosta 100 % vaatimustenmukaisen?

Ei, ja työkaluihin, jotka väittävät näin, kannattaa suhtautua varauksella. Täysi vaatimustenmukaisuus on yhdistelmä teknologiaa, sisältöä ja suunnittelua. Lisäosa voi olla erittäin hyödyllinen apuri: se voi skannata virheitä, auttaa korjaamisessa, auttaa saavutettavuusselosteen tuottamisessa ja tarjota käyttäjälle säätötyökaluja. Mutta automaatio ei voi korjata kaikkea. Esimerkiksi työkalu voi havaita puuttuvan alt-tekstin, mutta se ei voi tietää, onko kirjoittamasi alt-teksti oikeasti kuvaava ja tosi. Tarvitaan sekä hyvät työkalut että ihmisen valvonta.

4. Olen USA:ssa toimiva yritys ilman fyysistä läsnäoloa EU:ssa. Koskeeko EAA silti minua?

Kyllä, jos tarjoat tuotteita tai palveluja EU:ssa sijaitseville kuluttajille. EAA:n ulottuvuus määräytyy kuluttajan sijainnin mukaan, ei yrityksen sijainnin mukaan. Jos EU-asukas voi ostaa tuotteitasi, tilata palvelusi tai ladata sovelluksesi, saavutettavuuden noudattamista odotetaan.

5. Paljonko WordPress-sivuston saavutettavaksi tekeminen maksaa?

Kustannus vaihtelee voimakkaasti sivuston koon ja monimutkaisuuden, nykyisen saavutettavuustason sekä valitun lähestymistavan mukaan. Jos aloitat nollasta ja sivusto on yksinkertainen, kustannus voi olla pieni – lähinnä aikaa perusasioiden opetteluun ja korjauksiin. Suurelle verkkokaupalle, jossa on vuosien sisältövelka, työ on laajempi. Yleinen havainto on silti tämä: hyviin työkaluihin panostaminen ja saavutettavuuden rakentaminen työnkulkuun alusta lähtien on lähes aina halvempaa kuin massiivinen jälkikäteinen korjausprojekti tai mahdollinen sanktio.

6. Automaattinen skanneri sanoi, että sivusto on 100 % compliant. Olenko turvassa?

Ei välttämättä. Automaattiset skannerit ovat tärkeitä, mutta ne löytävät tyypillisesti vain noin 30–40 % mahdollisista saavutettavuusongelmista. Ne ovat hyviä koodin teknisissä virheissä, mutta eivät pysty arvioimaan monia ihmis- ja käytettävyyslähtöisiä asioita: onko sisältö hämmentävää, onko näppäimistöpolku looginen, ovatko alt-tekstit aidosti hyödyllisiä. Siksi automaattinen tarkistus pitää yhdistää manuaalitestaukseen.

7. Mikä saavutettavuusseloste on, ja tarvitsenko sellaisen oikeasti?

Saavutettavuusseloste on sivustoosi julkaistava sivu, joka kertoo saavutettavuuspolitiikasta ja sitoutumisesta. Kyllä – käytännössä se pitää olla. Se on EAA:n kannalta nimenomainen vaatimus. Selosteessa kannattaa kertoa tavoiteltu taso (esim. WCAG 2.1 AA), listata tiedossa olevat puutteet joita korjataan ja antaa yhteystiedot, joihin käyttäjä voi ilmoittaa ongelmasta. Se on läpinäkyvyyttä ja osoitus vilpittömästä compliance-työstä.

8. Teemani väittää olevansa “accessibility-ready”. Riittääkö se?

Se on hyvä lähtökohta, mutta ei koko totuus. Accessibility-ready-teema antaa perustan: siisti koodi, järkevä otsikkorakenne ja näppäimistötuki. Sivuston saavutettavuus riippuu silti myös lisäämästäsi sisällöstä, asentamistasi lisäosista ja tekemistäsi räätälöinneistä. Saavutettava teema on tärkeä ensiaskel, mutta vastuu kokonaisuudesta säilyy.

9. Kuinka usein saavutettavuusauditointi pitäisi tehdä?

Saavutettavuus on jatkuva sitoumus. Laaja, perusteellinen auditointi on järkevä tehdä noin 12–18 kuukauden välein tai aina ison redesignin jälkeen. Sen lisäksi kannattaa tehdä pienempiä, tiheämpiä tarkistuksia osana arkea: aja automaattinen skannaus esimerkiksi neljännesvuosittain ja tee nopea manuaalinen näppäimistötarkistus jokaisen merkittävän lisäosapäivityksen tai sisällönlisäyksen jälkeen.

10. Mistä löydän luotettavia resursseja verkkosaavutettavuuden oppimiseen?

Hyviä lähteitä on useita. W3C:n viralliset WCAG-dokumentit ovat auktoriteetti, mutta ne voivat olla teknisiä. Käytännönläheisempää ohjeistusta löytyy esimerkiksi Web Accessibility Initiative (WAI) -materiaaleista, WebAIMin artikkeleista ja checklisteistä sekä saavutettavuuteen keskittyvistä asiantuntijablogeista. Myös saavutettavuustyökalujen tarjoajat julkaisevat usein koulutusmateriaalia; esimerkiksi Elementorin Ally-kokonaisuudella on omia resursseja ja opastusta.

Linkki työkaluun, jos haluat tutustua Elementorin saavutettavuusratkaisuun: Make your site more accessible with Ally